Raisio
158/309
Somekivi: Playa del Raisio
Raision seikkailu alkoi tällä kertaa vähän eri tavalla kuin yleensä. Ei kirkolta, ei kahvilasta, ei nähtävyydestä. Vaan sairaalareissulla.
Aamu alkoi siihen, että meidän 15-vuotias kompastui ja löi kasvonsa seikkailuauton keittiön kulmaan niin, että huulen yläpuolelle tuli syvä, iso haava.
Oli itsestään selvää, että nyt on mentävä sairaalaan tikattavaksi. Onneksi oltiin ystävien pihassa yötä ja pääsi näin pikkuautolla sairaalaan, muiden jäädessä nukkumaan seikkailuautoon. Ja onneksi oltiin myös lähellä Turkua.
Turussa on vielä lasten ja nuorten päivystys ja sinne oli 24h päivystysnumero, joten soitettiin etukäteen ja kerrottiin tilanteesta. Brian otti nuoren kyytiin ja lähti sairaalalle. Aika pysäyttävä alku päivälle.
Haava saatiin onneksi nopeasti hoidettua, eikä lopulta käynyt pahemmin kuin mitä jo ehti käydä.
Ja vasta sitten alettiin miettiä: No niin. Nyt ois aika aloittaa Raision seikkailu. Ainakaan tästä päivästä ei voinut sanoa, että se olisi alkanut tylsästi.
Raisio on Varsinais-Suomessa Turun kupeessa sijaitseva yli 25 000 asukkaan kaupunki. Raision pinta-ala on vain noin 50 neliökilometriä, joten se on varsin tiivis kaupunki. Raision historia liittyy vahvasti maatalouteen ja myllyihin, ja kaupungissa oli aikanaan yli 30 myllyä. Yksi Raision tunnetuimmista paikallisista tarinoista kertoo jättiläisistä Killistä ja Nallista, joiden kansantarinan mukaan sanotaan rakentaneen Raision kirkon.
Killi ja Nalli – Raision jättiläiset
Ovatko tuttuja?
Meille eivät ainakaan olleet ennen Raisioon tulemista, mutta Raision historiassa ja erityisesti kirkkoon liittyvissä tarinoissa nämä kaksi ovat aika keskeisiä hahmoja. Ja koska meidän ensimmäinen varsinainen pysähdyspaikka oli Raision kirkko, oli aika sukeltaa ensin jättiläistarinaan.
Killi ja Nalli ovat vanhan kansantarinan mukaan kaksi jättiläistä, joiden kerrotaan rakentaneen Raision kirkon.
Killi oli kivimies. Hän kantoi kirkkoa varten valtavia kiviä.
Nalli taas oli seppä, joka takoi kirkkoon tarvittavia nauloja.
Tarina kertoo, että jättiläiset tekivät raisiolaisten kanssa sopimuksen: he rakentaisivat kirkon ilmaiseksi, jos kukaan ei saisi selville heidän nimiään.
Jos nimet kuitenkin jäisivät salaisuudeksi, jättiläiset saisivat palkaksi papin.
Siinä kohtaa tarina muuttuu vähän synkemmäksi. Mutta tietenkin jättiläisten suunnitelma meni pieleen. Legendan mukaan pappi kuuli salaa jättiläisen vaimon laulavan lapselleen kehtolaulua, jossa nimet paljastuivat.
Killi ja Nalli.
Kun pappi sitten huusi heidän nimensä, jättiläiset muuttuivat korpeiksi ja lensivät pois.
Ja tarina jatkuu vielä siitäkin. Killi oli kuulemma niin valtava, että hän pystyi kahlaamaan Naantalin vesissä. Myöhemmin hän halusi kostaa ja kantoi mukanaan valtavaa kiveä tarkoituksenaan tuhota kirkko. Mutta vastaan tuli ovela mummo.Mummo näytti Killille kasan kuluneita kenkiä ja rikkinäisiä airoja ja sai jättiläisen uskomaan, että matka Raisioon olisi aivan mahdottoman pitkä. Niinpä Killi luovutti ja heitti kiven pois.
Ja kansantarinan mukaan tuo kivi olisi nykyään Kukkarokallio Ruissalon edustalla.
Jättiläiset löytyvät edelleen Raisiosta
Killi ja Nalli eivät kuitenkaan ole jääneet vain vanhoihin tarinoihin. Raision kirkon ja kaupungintalon välissä seisoo nykyään Killi ja Nalli -veistos. Harry Kivijärven vuonna 1983 tekemä punagraniittinen veistos muistuttaa näistä kahdesta Raision kuuluisasta jättiläisestä.
Ja sinne mekin ensimmäiseksi suunnattiin. On muuten aika hauskaa, miten tällainen vanha kansantarina tekee tavallisesta kirkosta heti ihan erilaisen. Yhtäkkiä ei katsokaan vain vanhaa rakennusta, vaan miettii, miten tarinoita on kerrottu täällä sukupolvelta toiselle jo satojen vuosien ajan. Oletko sinä kuullut tätä tarinaa aikaisemmin?
Raision kirkko
Kun Killi ja Nalli oli ensin käyty läpi patsaan äärellä, mentiin tietenkin katsomaan itse kirkkoa, jonka ympärille koko jättiläistarina kietoutuu. Ja täytyy sanoa, että Raision kirkko avautui ihan eri tavalla, kun taustalla oli jo tarina siitä, kuinka jättiläiset olisivat sen rakentaneet.
Juuri tällaiset jutut ovat meidän seikkailuissa ihan parhaita. Ei oikeastaan edes haittaa, onko kyse historiallisesta faktasta vai vanhasta kansantarinasta. Kun paikalla on tarina, sitä katsoo heti ihan eri silmin.
Raision kirkon sisällä riittää muutenkin yksityiskohtia.
Yksi hauskimmista löydöistä oli tieto siitä, että kirkon vanhoja hautakiviä oli aikanaan käytetty ihan kynnyksinä. Ne löytyivät remontin yhteydessä vuonna 1969. Ja vielä erikoisemmaksi meni, kun selvisi, että kirkon lattian alla oli ollut hautoja. Remontin aikana vainajien jäännöksiä siirrettiin hautausmaalle.
Sisällä roikkuu myös vuonna 1786 valmistettu purjelaivan pienoismalli. Saman vuoden tienoilta kirkkoon liittyy toinenkin hauska yksityiskohta: Raision nuoret miehet lahjoittivat sinne kaappikellon. Kun nämä jutut yhdistää Killiin ja Nalliin, Raision kirkosta tulee paljon enemmän kuin vain vanha kivikirkko.
Siellä voi kuvitella jättiläisiä kantamassa kiviä, pappia arvaamassa nimiä, korpeiksi muuttuvia rakentajia ja Killin kantamassa vielä yhtä valtavaa kiveä kirkon tuhoamiseksi.

Jatketaahan seikkailua kaupungintalolle.... ja siellä seinässä odotti seuraava tarina. Raision vaakuna.
Tietysti pysähdyttiin tutkimaan, että mitäs tämä nyt oikein esittää ja liittyykö siihenkin joku paikallinen legenda. Ensimmäinen havainto oli aika selvä: Vaakunassa ei ole Killiä eikä Nallia. Sen sijaan siinä ratsastaa punaisella hevosella Pyhä Martti. Hän istuu siinä punaisen hevosen selässä ja leikkaa miekallaan palan viitastaan.
Tarinan mukaan Martti kohtasi palelevan kerjäläisen ja antoi tälle puolet omasta viitastaan. Siitä hänet tunnetaan erityisesti: hyväntekeväisyydestä, auttamisesta ja myötätunnosta. Ja yhteys Raisioon on vahva. Pyhä Martti on myös Raision kirkon suojeluspyhimys, joten sama hahmo yhdistää sekä kaupungin vaakunan että kirkon historian.
Kuka Pyhä Martti oikeastaan oli? Pyhä Martti, eli Martti Toursilainen, eli 300-luvulla. Hän palveli Rooman armeijassa sotilaana, mutta hänet tunnetaan nimenomaan siitä, että hän halusi auttaa köyhiä ja heikommassa asemassa olevia. Myöhemmin hänestä tuli Toursin piispa vuonna 371.
Ja tietenkin hänenkin ympärilleen liittyy legenda. Tarinan mukaan Martti ei olisi itse halunnut tulla piispaksi, joten hän piiloutui hanhien joukkoon. Huono idea. Hanhet kaakattivat niin kovaa, että Martin piilopaikka paljastui. Onko tarina totta? Sitä ei tiedetä. Mut ei huono bongaus kaupungintalon seinästä.
Aamupäivä oli ollut kyllä aikamoinen tarinapaketti. Ajateltiin, että jatketaan samaa linjaa vielä hetki ja suunnattiin kirjastoon.
Raision kirjasto
Raision kirjastosta löytyi aivan ihana lastenosasto. Lapset uppoutuivat kirjoihin ja peleihin, ja siinä tuli juuri sopiva hengähdys kaiken aamupäivän kiertelyn jälkeen. Kirjaston yhteydessä toimii myös museo, mutta se ei ollut juuri silloin auki, joten tällä kertaa museokierros jäi väliin. Ei se kuitenkaan haitannut.
Kirjaston jälkeen oli tarkoitus mennä vielä leikkipuistoon, mutta siellä olikin remontti käynnissä. Siinä kohtaa katsottiin toisiamme ja todettiin, että ehkä tämä on merkki siitä, että nyt olisi lounastauon aika. Moni oli suositellut meille Kivelän grilliä, mutta juuri sillä hetkellä ei tehnyt mieli grilliruokaa. Niinpä päädyttiin toiseen suositeltuun kohteeseen, Piian Bakariin. Ja se oli loistava valinta. Syötiin maittava lounas koko porukalla, ja sen jälkeen hypättiin takaisin autoon.
Seuraavaksi lähdettiin paikkaan, joka oli ehkä yksi koko Raision erikoisimmista pysähdyksistä.
Playa del Raisio
Nimi itsessään jo vähän nauratti. Mutta me ei menty sinne ensisijaisesti rannalle. Me mentiin katsomaan jättilaivoja.
Vastapäätä rakennetaan maailman suurimpia risteilyaluksia
Playa del Raision rannalta avautuu näkymä suoraan Meyer Turun telakalle. Ja se on kyllä melkoinen näky.
Turun telakalla on rakennettu laivoja jo vuodesta 1737, ja nykyään Meyer Turku kuuluu maailman merkittävimpiin suurten risteilyalusten rakentajiin. Telakan alue on noin 120 hehtaaria, rakennustelakka 365 metriä pitkä ja 80 metriä leveä, ja siellä työskentelee suoraan noin 2 300 ihmistä. Jo pelkkä telakan mittakaava on vaikea hahmottaa rannalta katsottuna.
Meidän lasten eno on töissä Meyerillä, joten saatiin puhelinyhteys suoraan telakalle ja päästiin kuulemaan, mitä kaikkea siellä oikein tapahtuu. Ja siinä kohtaa mittasuhteet alkoivat vähän aueta.
Esimerkiksi telakan suurimmat pukkinosturit ovat aivan valtavia, ja niiden avulla nostetaan satojen tonnien painoisia lohkoja paikoilleen. Suurimman nosturin kapasiteetti on jopa 1 200 tonnia.
Yksi meille kerrottu hauska mittakaavaesimerkki oli se, että telakan kyljessä olevat MEYER TURKU -kirjaimet ovat noin viisi metriä korkeita. Kuvassa ne näyttävät melkein tavallisilta kirjaimilta. Todellisuudessa yksi kirjain on suunnilleen kaksikerroksisen talon korkuinen.
Hero of the Seas
Tällä hetkellä telakalla rakennetaan useita Icon-luokan aluksia. Yksi niistä on Hero of the Seas. Se on tarkoitus luovuttaa vuonna 2027. Ja kyse ei ole mistään pienestä laivasta.
Hero of the Seas tulee olemaan noin 365 metriä pitkä, sen vetoisuus on noin 250 800 GT, ja alukselle mahtuu noin 7 600 matkustajaa.
Siis 365 metriä. Se on yli kolme jalkapallokenttää peräkkäin. Ja tällaisia laivoja rakennetaan juuri siinä meidän vastarannalla.
Meyer Turku rakentaa tällä hetkellä myös seuraavaa, vielä nimeämätöntä laivaa,, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2028.
Tämä oli taas yksi niistä meidän seikkailujen hetkistä, joissa paikka muuttui ihan toiseksi, kun sen taustasta sai vähän tietoa. Ilman puhelua telakalle oltaisiin ehkä vain katsottu vastarannan nostureita ja todettu, että siellä rakennetaan laivoja.Nyt lapset katsoivatkin samaa maisemaa ihan eri tavalla. Tuolla rakennetaan valtavia risteilyaluksia. Tuolla eno on töissä. Tuolla nostetaan kokonaisia laivan osia paikoilleen. Ja tuolla syntyy laivoja, jotka lähtevät aikanaan kuljettamaan tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa.
Raision seikkailun viimeinen etappi oli sitten se ehkä kaikkein tunnetuin paikka:
Kauppakeskus Mylly
Meillä ei oikeastaan ollut mitään ostettavaa. Ei mitään erityistä asiaa. Joten tehtiin se, mitä tällaisessa tilanteessa kuuluu tehdä: hulluteltiin.
Ennen Myllyä poikettiin vielä vastapäätä olevalla kirpparilla, mutta sanotaanko näin, että se ei tällä kertaa ollut ihan meidän kirppis. Niinpä siirryttiin suosiolla Myllyyn ja pyörittiin siellä loppuaika.
Ja siihen oli hyvä päättää Raisio.
Aamu alkoi sairaalareissulla, sitten mentiin jättiläisten tarinoihin, kirkkoon, kaupungintalolle, kirjastoon, lounaalle, Playa del Raisioon katsomaan jättilaivoja ja lopuksi vielä Myllyyn. Aika monta erilaista Raisiota mahtui yhteen päivään. Kiitos Raisio. Nähty, koettu ja muistetaan varmasti. Me jatketaan huomenna matkaa Lietoon.
Takaisin PAIKKAKUNNAT-sivustolle.