Lieto

159/309

Somekivi: Vanha Linna - portti

Seuraavaksi meidän Varsinais-Suomen seikkailu jatkui Lietoon. Lieto sijaitsee aivan Turun kupeessa Varsinais-Suomessa, ja siellä on reilut 20 000 asukasta. Kaupungin pinta-alaa on noin 303 neliökilometriä, ja Liedon historia ulottuu pitkälle, perustamisvuodeksi ilmoitetaan 1331.

Vinkkejä Lietoon saatiin mukavasti, mutta hauskaa oli se, että aika moni suositteli samoja paikkoja.

  • Nautelankoski.

  • Vanhalinna.

  • Parmaharju.

  • Ja muutama ihana paikallinen kohde siihen väliin.

Eli lähdetäänpä liikkeelle.

Nautelankoski

Ensimmäisenä suunnattiin Nautelankoskelle. Ja tämä oli kyllä hyvä aloitus. Nautelankoski on Aurajoen suurin koski, ja pudotuskorkeutta siellä on yhteensä noin 17 metriä. Kosken ympäristö on myös luonnonsuojelualuetta, ja alueella kulkee luontopolku joen molemmin puolin.

Me ei tällä kertaa lähdetty tekemään pitkää kierrosta, vaan pysähdyttiin nauttimaan miljööstä ja katsomaan kosken pauhuntaa. Ja kyllä koskessa riitti vettä.

Keskustan kautta eläinystäviä rapsuttelemaan

Nautelankoskelta kurvailtiin Liedon keskustaan ja katseltiin vähän, miltä kaupunki näyttää. Sen jälkeen meillä olikin vuorossa ehkä päivän söpöin pysähdys. Saatiin nimittäin ihana kutsu Kyyhkyrinteen kotieläintilalle.

Tilalla meitä vastaanotti Mari, joka kertoi Kyyhkyrinteen toiminnasta ja eläimistä. Ja sitten me päästiin tekemään sitä, mistä meidän lapset eivät yleensä tarvitse kovin paljon suostuttelua: rapsuttelemaan eläimiä. Vuohia.Lampaita. Hevosia. Poneja. Kanoja. Kaneja. Ja kaikkea siinä välissä.

Kyyhkyrinne toimii Liedon Yliskulmassa ja yhdistää kotieläinpihan sekä eläinavusteista toimintaa. Tilalla järjestetään vierailuja ja erilaisia elämyksiä kaikenikäisille. Meille tämä oli juuri sellainen pysähdys, josta tulee heti hyvä mieli. Lapset saivat olla eläinten kanssa, juteltiin tilan toiminnasta ja taas kerran nähtiin paikkaa paikallisen ihmisen kautta.

Tarvasjoen kyläkauppa

Kyyhkyrinteeltä suunnattiin vielä Tarvasjoelle, joka kuuluu nykyään Lietoon. Meille oli suositeltu Tarvasjoen kyläkauppaa, joten tietenkin piti mennä katsomaan. Ja tässä tuli hauska yllätys. Kyläkaupoista tulee helposti sellainen mielikuva, että ne ovat olleet samalla paikalla suunnilleen sata vuotta ja että tiskin takana on jo kolmas tai neljäs sukupolvi.

Niinpä kysyin tietenkin: "Mikäs tämän kyläkaupan historia on?" Vastaus oli vähän toisenlainen kuin odotin. Kauppa oli vasta muutaman vuoden ikäinen. Siinä kohtaa vähän huvitti. Eli vanhan kyläkaupan sijaan löydettiinkin oikein kunnolla uuden ajan kyläkauppa. Ja hyvä niin. Kyläkauppa keskellä pientä taajamaa on nykyään jo itsessään aika hieno juttu.

Vanhalinna – paikka, jota suositeltiin eniten

Sen jälkeen palattiin takaisin Liedon suunnalle ja lähdettiin kohteeseen, joka nousi meidän saamissa vinkeissä ehkä kaikkein useimmin esiin. Vanhalinna. Ja tämä olikin sitten ihan oma maailmansa.

Vanhalinnan linnavuori kohoaa Aurajokilaakson kansallismaisemassa, ja kyseessä on yksi Suomen merkittävimmistä muinaislinnoista. Alueelta on löytynyt esineistöä jo kivikaudelta, ja linnavuori sai ensimmäisiä puolustusvarustuksia jo 500-luvulla. Vanhalinna on myös Suomen laajimmin tutkittu ja löydöiltään rikkain muinaislinna. Sen merkitys alkoi vähentyä, kun Turun linna ja Turun kaupunki nousivat tärkeämmiksi keskuksiksi.

Tänne päätettiin jättää myös meidän Liedon #somekivi.

Ja sitten lähdettiin kiipeämään linnavuoren huipulle. Meillä kävi kyllä aivan täydellinen ajoitus. Ilta-aurinko paistoi upeasti, ja ylhäältä aukesi hieno näkymä ympäröivään Aurajokilaaksoon. Siinä pysähdyttiin hetkeksi. Katseltiin maisemia ja käytiin lasten kanssa läpi, millainen paikka tämä on joskus ollut. Se ei ollut enää pelkkä vuosiluku kirjassa, vaan mäki, jonka päällä seisot ja mietit, ketkä täällä ovat joskus ennen meitä kulkeneet.

Iltatarvikkeet ja Parmaharjulle yöksi

Vanhalinnasta poikettiin vielä Tokmannin ja Lidlin kautta hakemassa iltatarvikkeita. Ja sitten suunnattiin meidän yöpaikkaan: Parmaharjulle.

Parmaharju on Liedon Parman liikunta- ja retkeilyalue vain noin kymmenen kilometrin päässä Turusta. Alueelta lähtee 1,6 kilometrin minilenkki sekä pidemmät 6 ja 9 kilometrin luontopolut, ja siellä on myös liikuntasali, kuntosali, saunat ja muita liikuntatiloja. Meidän kohdalla tärkein juttu oli kuitenkin illan pelastus: liikuntasali saatiin käyttöön. Ja siinähän ei lapsille tarvinnut kahdesti sanoa. Koko päivän seikkailun jälkeen he painuivat saliin touhuamaan ja pelaamaan vielä illaksi. Me parkkeerattiin seikkailuauto Parmaharjulle ja päätettiin päivä siihen.

Kiitos Lieto! Lieto oli meille monipuolinen seikkailupäivä.

  • Nautelankosken pauhua.

  • Kyyhkyrinteen eläinystäviä.

  • Tarvasjoen kyläkauppa.

  • Vanhalinnan historiaa ja ilta-aurinkoa.

  • Ja lopuksi Parmaharju.

Aamulla seikkailuauto käyntiin ja kohti seuraavaa kuntaa. Paimio, täältä tullaan!

Takaisin PAIKKAKUNNAT-sivustolle