Joutsa

72/309

Somekivi: Joutsan kukko keskustassa

Matkamme jatkui Kangasniemeltä kohti Joutsaa. Oli leppoisaa ajella pitkin aurinkoista kesätietä. Joutsa on noin 4 000 asukkaan kunta, joka sijaitsee Nelostien varrella Keski-Suomessa.

Yllättäen saavuimmekin meille suositeltuun taukopaikkaan – Karoliinan Kahvimyllyyn ja Kestikievariin, joka on maankuulu levähdyspaikka. Vaikka olimme ajaneet sen ohi monta kertaa aiemmin, paikka oli jäänyt meiltä täysin huomaamatta. Samassa rakennuksessa toimii myös Jukolan Juustola, jonka juustotuotanto sijaitsee paikan päällä.

Kävimme tutustumassa ja yllätyimme iloisesti: tarjolla oli jättimäisiä pullia, joita otimme mukaan seuraavaa pysähdystä varten. Paikan miljöö oli todella viehättävä, ja tunnelma rauhallinen ja kutsuva. Tänne pysähdytään ehdottomasti uudelleen! Ja kahvipaikasta kun ajaa hetken mäkeä ylös (kahvipaikan taakse), niin isellä on kiva Perhepuisto Käkikumpu, jossa käytiin hetki leikkimässä :)! Kiitos vinkistä!

Seuraavaksi suuntasimme muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Leivonmäen kansallispuistoon.

LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO

Seuraava etappimme oli Leivonmäen kansallispuisto, ja päätimme lähteä tutustumaan Luupään 2,1km lenkkiin lasten ja koiran kanssa. Reitti vaikutti juuri sopivalta – tarpeeksi lyhyt pienille jaloille, mutta silti tarjosi mukavasti nähtävää ja koettavaa. Ollaan käyty eri kansallispuistoissa ja valitaan aina sopivat reitit koko perheelle.

Heti alusta asti maisemat veivät mukanaan. Kuljimme harjua pitkin, ja molemmin puolin avautuivat kauniit metsä- ja suomaisemat. Reitti oli helppokulkuinen ja hyvin merkitty, eikä lapsillekaan tullut tylsää – laskivat kuinka monta sinistä palloa on puissa - jotka näyttää mistä reitti kulkee. 

Yksi retken ikimuistoisimmista hetkistä koettiin, kun lapset huudahtivat yhtäkkiä pysähtymään: polun reunassa luikerteli käärme! Se oli ensimmäinen kerta, kun he näkivät käärmeen luonnossa. Pienen jännityksen jälkeen tilanteesta tuli suuri elämys – ja aihe, josta puhuttiin vielä pitkään.

Matkan varrella pysähdyimme laavulle pitämään evästaukoa. Koirakin sai omat herkkunsa, ja me muut nautimme retkieväistä rauhallisessa ympäristössä, nuotion loimussa. Hetki oli täydellinen – kunnes alkoi auringon paisteen keskeltä vesi sade. Mut meillä oli hyvä paikka laavulla suojassa.

Vaikka sade yllätti, Luupään lenkki jäi mieleen ihanana retkenä: sopivan lyhyenä, helppokulkuisena ja täynnä pieniä seikkailuja. Se oli juuri sellainen retki, johon palataan mielellään uudelleen.

Joutsan keskusta sijaitsee aivan Nelostien varrella, joten päätimme poiketa kylän raitille tutkimaan, mitä sieltä löytyy. Heti ensimmäisenä vastaan tuli huoltoasema, ja kun ajoimme hieman syvemmälle, löysimmekin itsemme kirkon kupeesta.

Samalla mietimme, mihin jättäisimme #somekiven, ja yksi pojista oli sattunut huomaamaan tien varrella seisovan kukon patsaan. Käännyimme takaisin sinne ja veimme kiven kukon vartioitavaksi – sopivan näkyvään paikkaan seuraavaa bongaria varten.

Yhtäkkiä muistimme, että meille oli suositeltu käyntiä Doll Landissa. Mietimme, mahtaako se vielä olla auki – ja olihan se! Siispä suuntasimme seuraavaksi sinne uteliain mielin.

DOLL LANDIA

Doll Landia oli yksi niistä paikoista, joita meille suositeltiin Joutsassa, ja onneksi päätimme käydä katsomassa, mistä oikein on kyse. Astuessamme sisään, astuimme Liisan intohimoisen harrastuksen pariin -  paikka oli täynnä huoneita, jotka näyttivät kuin oikeilta kodeilta, mutta kaikki oli pienoiskoossa ja täynnä yksityiskohtia. Kyseessä on Suomen suurin nukkekotikylä, jossa on kymmeniä huoneita ja  ja yli 5 000 miniatyyriesinettä, kuten huonekaluja, leikkikaluja ja keramiikkaa, nukkien lisäksi.

Liisa antoi meille erityiskierroksen. Kertoi tarinoita jokaisen nukkekodin takaa. Se oli aika kiehtovaa! Aivan uskomatonta miten paljon aikaa menee tälläisen kokoamiseen ja mitä kaikkea pieniä yksityiskohtia siellä on.

Ihastelimme isoa junaraidekylää, jonka Liisa oli ihan omin kätösin myös tehnyt. Siellä oli myös Schleich hevosmaailma pienoiskoossa kesänäyttelynä. Waude, mitä duunia nuoret ovat tehneet sen eteen! Pienet tallit, aitaukset ja ratsastajat herättivät paljon ihastusta.

Vierailu Doll Landiassa jäi ehdottomasti mieleen. Se oli kuin pieni matka satumaailmaan, jossa yksityiskohdat veivät mukanaan niin lapset kuin aikuisetkin. Saimme matkamuistoksi vielä omat mini sarjakuvat :). Kiitos Liisa ja Doll Landia. *liput saatu

TAMPIN MYLLY – täydellinen majapaikka luonnon rauhassa

Seuraavaksi oli aika etsiä yösija, ja meille valikoitui Tampin Mylly – ja voi miten hyvä valinta se olikaan! Tämä sympaattinen, yksityinen leirintäalue sijaitsee rauhallisesti järven rannalla, kuin piilossa maailman kiireeltä. Meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi, ja pian ajoimme metsätietä pitkin syvälle vihreään siimekseen, kunnes eteemme avautui ihastuttava leirintäalue.

Parkkeerasimme automme aivan järven tuntumaan, huoltorakennuksen viereen. Lapset kaivoivat heti esiin mailat ja maalit, ja pihapelit alkoivat saman tien. Sillä välin lähdin pienten tyttöjen kanssa valmistamaan ruokaa huoltorakennuksen keittiössä. Päätettiin tehdä ruokaa kahdelle päivälle – ajateltiin, että huomenna pääsee helpolla. Mutta kuinkas kävikään – koko satsi syötiin saman illan aikana! 

Iltaa vietettiin yhdessä pelaten, nauraen ja vain nauttien olosta. Tampin Mylly oli todellinen helmi – lämminhenkinen, viihtyisä ja rauhoittava paikka, jossa aika pysähtyi hyvällä tavalla. Voin sydämestäni suositella tätä kaikille, jotka kaipaavat luonnonläheistä ja mutkatonta majapaikkaa.

Aamulla herättiin varhain ja lähdettiin jatkamaan matkaa kohti seuraavaa seikkailua – Tuusniemeä.

Kiitos Joutsa – saimme kokea uusia elämyksiä, mukavia kohtaamisia ja hetkiä, joita muistellaan vielä pitkään. Nähdään taas!

Takaisin PAIKKAKUNNAT - sivustolle