Kangasniemi
71/309
Somekivi: Kangasniemi-kyltti torilla
Iltapäivällä lähdettiin huristelemaan kohti Kangasniemea. Meillä oli seikkailukierros Kangasniemi-Joutsa-Tuusniemi tällä kertaa tiedossa. Saavuttiin majapaikkaamme eli
CAMPING KIVINIEMI
Lapset huomasivat heti vastaanoton edessä seisovan härkäveistoksen Camping Kiviniemessä – ja totta kai sen selkään oli päästävä. Kirjauduimme sisään ja löysimme helposti meille sopivan paikan. Alueella olisi ollut tilaa myös muille karavaanareille, sillä ruuhkaa ei ollut. Asetuimme taloksi, ja pian taivaalta alkoi tihuttaa vettä. Onneksi rannassa oli grillikatos, jossa paistoimme makkaraa ja söimme iltapalaa sateen ropistessa ympärillä.
Cody innostui halkomaan puita urakalla – tulevia karavaanareita varten. Illalla pelasimme vielä pelejä, teimme sängyt ja kävimme nukkumaan. Yöpaikka oli rauhallinen ja viihtyisä, ja kaikki tarvittava löytyi – vaikkakin pieni kasvojenkohotus alueelle ei olisi pahitteeksi.
Aamutoimien jälkeen suuntasimme tutkimaan Kangasniemen kuntaa. Meillä oli muutama kiinnostavaa kohdetta mielessä!
Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Kangasniemen kirkko, joka toivottaa vierailijat tervetulleiksi jo heti kylään saavuttaessa. Harmiksemme tiekirkko oli juuri tänään suljettu, joten emme päässeet kurkistamaan sisälle. Yritimme myös poiketa kotiseutumuseoon, mutta siellä kävi maksuvälineenä vain käteinen – ja meillä oli matkassa vain kamera, joten sekin jäi tällä kertaa välistä. No, ei haitannut – matka jatkui! Se mitä huomattiin, niin Kangasniemellä oli paljon kivisiä muistomerkkejä. Niitä tuli vastaan joka käänteessä.
Parkkeerasimme auton torille ja lähdimme kävelylle kylän keskustaan. Piipahdimme paikallisessa S-marketissa ja löysimme ihastuttavan lahjatavarakaupan nimeltä Sinilila. Sieltä etsittiin rippilahjaa ystävälle, ja tarjolla olikin monta kiinnostavaa vaihtoehtoa.
Paluumatkalla torille kuljimme Pirtin perinnepuiston kautta. Järven rannassa silmiin osui iso Kangasniemi-kyltti, ja pojat ryntäsivät saman tien hakemaan #somekiven – siihenhän tämä hetki kuului ikuistaa. Ja niin me teimme.
Kangasniemen tori on selvästi kunnan sydän. Se sijaitsee upeasti järven rannalla ja tarjosi sopivasti puuhaa hetkeksi. Kunnan infopisteeltä sai lainaan polkuautoja, ja vilinää riitti, kun Savolaisen lapset kaasuttelivat menemään. Onneksi mitään kolhuja ei sattunut – vaikka torin laidalla nököttävä paloasema toi turvallisuuden tunnetta (ja vähän Kanadan mieleen!).
Kaiken touhun keskellä alkoi tietenkin nälkä kurnia. Osa porukasta valitsi torilta lettuja, toiset päättivät testata suositeltuja Fisuburgerin hampurilaisia. Pojat ottivat lasten annokset, mutta niissä oli vain kalapihvi ja majoneesia – aikuisversioon olisi kuulunut enemmän täytteitä, joten lasten mielestä annos jäi vähän tylsäksi. Harmi juttu. Jälkkäriksi maisteltiin paikallisia mustikka- ja puolukkalimppareita – ja kyllä, mustikka vei tällä kertaa voiton!
Hyppäsimme takaisin autoon ja kävimme vielä katsastamassa uimarannan, jossa oli mukava hyppytorni. Lapset kaipasivat kuitenkin mieluummin viihtyisää leikkipaikkaa, joten ajoimme takaisin kylän keskustaan – ja sieltä sellainen löytyikin. Vielä hetki leikittiin ja puuhailtiin ennen kuin suuntasimme kohti seuraavaa etappiamme, Joutsaa.
Kangasniemi jätti meihin vaikutelman melko perinteisestä suomalaisesta järvikunnasta. Tällä kertaa mikään erityinen ei noussut esiin, mutta selvästi siellä on hyvä asua – kaikki arjessa tarvittava on lähellä ja saatavilla.
Kiitos, Kangasniemi!