Loimaa
54/309
Somekivi: Keilahallin puhelinkoppi
Loimaan keilahalli
Me ollaan kyllä keilailun rakastajia isosti. Kun Loimaan Keilahallista tuli viestiä, että tervetuloa tänne keilaamaan, emme miettineet kahdesti - varmasti mennään! Ollaan seikkaillessa käyty keilaamassa useampaan kertaan, mm. Haapajärven seikkailussa näin äkkiseltään kun muistelen.
Keilaaminen on koko perheen harrastus, siihen voi osallistua aina pienimmästä alkaen. Tietenkin meillä on kovat kisat heti päällä toisiamme vastaan, kuten asiaan kuuluu. Kaikki tahtoo voittaa :). Kyllä tuli taas todistettua, ettei äiti pärjää näille jätkille. Niin monta strikea laittoivat menemään. Loimaan keilahallista saatiin vielä tulostettuna tulokset, joita sitten tutkittiin autossa vielä tarkemmin. Nämä hetket ovat niin antoisia! Suosittelen lämpimästi jokaiselle perheelle ottamaan tietoiseksi tavoitteeksi tehdä asioita yhdessä - pelaten. Siinä oppii tuntemaan toinen toisiaan, oppii käsittelemään voittoja ja tappioita sekä kannustamaan!
Loimaan keilahalli myös yllätti monipuolisuudellaan. Siellä oli keilahallin lisäksi myös erinomaiset tilat illan viettojen, synttäreiden ja tapahtumien järjestämiseen. Ja sauna, joka oli todella iso ja siisti! Keilahallin pihassa on myös erilaisia näkemisen arvoisia juttuja, kuten englantilainen puhelinkoppi tai amerikkalainen postilaatikko... ja tiedossa on jotakin muutakin erityistä. Mehän hurmaannuttiin näistä täysin, joten totta kai jätettiin myös meidän #somekivi sinne puhelinkopin juurelle.
Pelaamisen jälkeen tuli nälkä, niin ostettiin vielä lämmintä burgeria ja ranskalaisia vielä matkaan, kun seikkailupäivä jatkui siitä.
Oli kyl mukavaa. Kiitos Loimaan Keilahalli peliradoista - me nautittiin!
* Palvelu saatu
Sarka maatalousmuseo
No nyt me tultiin paikkaan, josta oltiin kuultu kerran aikaisemmin! Nimittäin seikkaillessamme Lohjalla, kuulimme Sarka museosta ensimmäisen kerran. Kuka arvaa missä yhteydessä? Kävimme vierailulla Aira Samulin kotitilalla Hyrsylän Mutkassa ja sinne tuotiin Miina Äkkijyrkän iso lehmä Sarasta - joka oli ollut aikamoinen operaatio :) . Saran pihalla komeili myös lehmä, joten se toi heti mieleen tämän tapauksen. Voisin veikata, että tämä 20 vuotta vanha museo on yksi Suomen suurimpia maatalousmuseoita. Lue lisää...
Loimaan keskusta
Loimaallahan asustelee reilu 15 000 asukasta, eli on suhteellisen iso paikkakunta. Me saatiin sellainen kuva tästä paikasta, että tämä on erittäin aktiivinen urheilupaikkakunta. Siellä on mahdollisuus ja annetaan mahdollisuus harrastaa monia eri lajeja. Kävimme myös tutustumassa pariin eri lajiin, josta lisää myöhemmin.
Loimaan keskustan alue tuli myös tutuksi. Ensi silmäyksellä se näyttää todella kuolleelle paikalle. Ainakin sellaisena se olisi näyttäytynyt ja jäännyt meille mieleen, jos ei oltais tutustuttu paikallisiin ja menoon siellä syvemmin. Majoituksemme lisäksi ehkä ainoa valopilkku keskustassa oli Munkkis-kahvila. Jonne me oltais haluttu mennä, mutta se oli kiinni just sinä päivänä ja omistaja oli avaamassa Tampereelle uutta liikettä. Siitä kuultiin niin paljon hyvää - mutta toisella kertaa sitten. Jos jotakin kehitysideaa voisi antaa, niin noin upea kunta, niin kyl keskustakin kannattaa laittaa eri loistoonsa! Käytiin me siellä leikkipuistossa touhuamassa, mutta myös Prismassa ostoksilla :). Tarvittiin nimittäin syötävää illaksi.
Pääsin tapaamaan myös aivan huikeen Kristiinan @sportintti , joka tulevana kesänä ui Siikajoen päästä päähän, eli 🎉 160km VIIDEN PÄIVÄN AIKANA 🎉. Aivan uskomaton suoritus, mihin hän aikoo ryhtyä - hatun nosto! Kristiina otti yhteyttä, koska kuuli tulostamme Loimaalle. Me tavattiin, oli mahtava jutella vaan kuin vanhat tutut, sekä lopussa sain kokea ihanan rentoutuksen. Aww. Teki TODELLA hyvää keskelle seikkailuja! Me täällä peukutetaan kovasti treenaamiseen ja tavataan Siikajoen varrella heinäkuun lopulla! Huikeeta sentään!
Loimaalla me ei nukuttu seikkailuautossa, vaan buukattiin hotelli. Keskustassa on aivan ihana Vihannonkulma - hotelli. Kirjautuminen yms tapahtui omatoimisesti ja koko paikka olis todella siisti ja kauniisti laitettu. Teki hyvää vähän levittäytyä leveämmälle yöksi ja ai että, kun nukuttiin hyvin!
Hotellin alakerrassa on kahvila, siellä istuttiin aamupalalla ja seuraksi saatiin myös ihana toimittaja lehdestä. Meillä oli kyllä niin mahtavat keskustelut :) pääsette lukemaan sitten lehdestä! Lapsillakin meni aika nopsaa, kun pelasivat pelejä siinä sivussa, kun vastasivat toimittajan kysymyksiin. Ihania kohtaamisia!
Alpo Jaakolan taidegalleria
Nyt päästiin tutustumaan itse loimaalaiset Aapo Jaakolan taiteeseen. Hän oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari, joka tunnettiin myöhempinä vuosinaan lempinimellä "Loimaan šamaani". Loimaalla toimii Alpo Jaakolan patsaspuisto ja sinne meidän oli tarkoitus mennä, mutta se olikin auki vain kesäisin. Onneksi tietoomme tuli myös Jaakolan taidegalleria, joka itse asiassa oli aivan hotellimme kahvilan vieressä. Meille tarjottiin mahdollisuutta päästä tutustumaan taiteeseen aukioloaikojen ulkopuolella ja saimme myös esittelijänkin mukaan. Se olikin oikein lottovoitto!
Alpo Jaakolan taide oli siinä mielessä erikoinen, että hänen luomuksillaan ei ole juuri mitään yhteyttä. Aika usein pystyy kertomaan, mikä taideteos tai teos kuuluu kenellekin taiteilijalle, mutta Alpo jättää ihmettelijät vielä syvemmälle ihmettelemään. Taidegalleriassa oli taidetta ja teoksia laidasta laitaan. Punainen lanka niissä oli erilaisuus. Mikään ei yhdistänyt niitä. Antoi kuvan taiteilijan mystisestä sielun maisemasta, että varmaan hän käsitteli monia asioita, erilaisia asioita, jotka muovautuivat eri tavoin sitten meille ihmeteltäväksi. Pojat ihastuivat pyörätauluun, Emppu äiti - isoon roikkuvaan tauluun sekä Kelsie "prinsessalinnaan".
Olipa taas mielenkiintoinen kuvaamatiedon/historian tunti. Kiitos, kun teitte tämän meille mahdolliseksi, Jaakolan Seura Ry.