Sievi

129/309

Somekivi: Sievin tiikeri

Niin vaan Sievi seikkailu alkoi. Huristeltiin Oulaisista ja pysähdyttiin matkalla Ylivieskassa vaihtaa kaasupullo. No mites kävikään. Kaasupullon letku oli haurastunut sen verran, että siihen tuli halkeama ja näin kaasu on poissa käytöstä! Kääks! Mitäs nyt tehdään? Nooh, täytyy miettiä hetken, koska sunnuntaina kaikki huoltopaikat ovat kiinni, joten jatketaan matkaa Sieviin ja hoidetaan homma matkalla kuntoon. 

Huristeltiin Sievin jalkine - tehtaan ohi. Olisi ollut kyllä niiiin mahtava pysähtyä tehtaalla ja käydä katsomassa, miten kenkiä valmistetaan, ja Suomessa! Mutta...tällä seikkailukierroksella se jäi välistä ja tiemme vei Louekallion laskettelukeskukseen.

Louekallio

Louekallio on Sievissä toimiva pieni ja kotoinen laskettelukeskus. Se aukesi uudelleen uuden yrittäjän, Matin toimesta. Matti antoi meille välineet ja liput rinteeseen ja näin me vietettiin upee sunnuntai-päivä lasketellessa. *liput saatu 

Ai että tälläiset pienet "kotirinteet" sulattaa sydämen - nää on niin perheitten juttu! Kelsielle lasten mäki oli vielä pikkuisen liian jyrkkä, mutta Jocelynin kanssa lasketeltiin jo monta mäkeä yhdessä. Pojat viiletteli isossa mäessa ja nauttivat elosta. Rinnekahvilan hyvät burgerit kruunasi vielä päivän. Pääsin vielä haastattelemaan Mattia tästä tempauksesta ja kannattaa kuunnella se alta:

Kyläilta Jyringissä - tätä on yhteisöllisyys

Louekalliolta huristeltiin suoraan seuraavaan seikkailuun, tällä kertaa Jyringin kylälle. Kaikki alkoi yhdestä viestistä, jonka saimme seuraajalta:

"Jyringissä on Sievin parhaat höntsäkiekot, oikeastaan joka ilta! Tulukaapa luistelemaan niin paistetaan samalla makkarat ja juodaan kahvit!"

No eihän tuollaista kutsua voinut jättää käyttämättä. Sovittiin treffit kylälle ja voi ihmettä sentään, mitä meitä siellä odottikaan. Kaukalolla oli käynnissä oikea kyläilta.

Jääkiekkokaukalossa alettiin saman tien lämmitellä ja pelata. Makkarat tirisi grillissä, kahvipannu kävi kuumana ja pöydällä oli piirakoita. Pienimmät laskivat pulkalla mäkeä, aikuiset juttelivat keskenään ja kaukalossa pelattiin höntsäkiekkoa hyvässä hengessä. Porukkaa oli paikalla paljon,  tuntui kuin melkein koko kylä olisi ollut koolla. 

Ja me? Me saimme hypätä mukaan tähän kaikkeen. Se oli jotenkin todella pysäyttävä hetki. Kun ajoimme pihaan, emme tunteneet ketään. Mutta kun lähdimme illan päätteeksi kotiin, tuntui kuin olisimme saaneet uusia seikkailuystäviä elämään.

Juuri tätä me rakastamme näissä seikkailuissa. Yksi viesti. Yksi kutsu. Ja yhtäkkiä olemme keskellä yhteisöä, jossa ihmiset tekevät asioita yhdessä ja ovat ylpeitä omasta kylästään.

Se on sitä oikeaa meininkiä, heittäytymistä ja uskallusta. Ja ennen kaikkea sitä, että kutsutaan myös muut kokemaan se. Kiitos Jyrinki aivan mahtavasta illasta. Jatkakaa samaan malliin. 

No huh, olipas se taas aktiivinen päivä! Onneksi meidän ei tarvinnut tänä iltanakaan majoittua seikkailuautossa (koska meillä ei ole sitä kaasua!), vaan päästiin ihanalle koululle yötä. Ensiksi käytiin paikallisessa kaupassa hakemassa vähän iltapalatarvikkeita...tai sanottaisko, että ihan kunnon ruoka meinattiin tehdä! Pst. Ja mä saatoin nähdä Sievin Elvis-Tompan kaupassa!

Koulumestarin majoitus

Sievin seikkailussa majoituimme Jokikylässä, paikassa nimeltä Koulumestarin majoitus. Entinen kyläkoulu on saanut uuden elämän, kun Salla on rakentanut sinne sydämellä kauniit juhla- ja kokoustilat sekä majoitushuoneet vanhoihin luokkahuoneisiin.

Kun kannoimme kamppeet sisälle, tunnelma tuntui heti kotoisalta. Lapset löysivät saman tien pienen leikkikorin, keittiössä alkoi iltapalan valmistus ja koko paikka tuntui rauhoittavan päivän seikkailujen jälkeen. Sellainen lämmin, harmoninen tunnelma, jossa on hyvä vain olla. Aamulla pojat pomppasivat sängystä suoraan ulos – tietenkin jääkiekkokaukaloon. Yllätys yllätys. Sillä välin sain jutella Sallan kanssa ja kuulla tarinaa siitä, miten tämä paikka on syntynyt ja miten sitä rakennetaan edelleen suurella sydämellä.

Tällaiset kohtaamiset jäävät mieleen. Lämmin paikka, hyvä uni ja ihmiset, jotka tekevät asioita aidosti sydämestään. Kiitos tästä pysähdyksestä. Nyt jaksaa taas jatkaa seikkailua uuteen päivään. * majoitus saatu

Mutti-lounas Sievissä

Uusi päivä toi mukanaan monia kivoja juttuja. Saimme kutsun Sievin kulttuurituottajalta Tanjalta "lounaalle" sieviläisen herkkuruoan pariin. Hassu sattuma oli se, että Tanjan kanssa ollaankin tuttuja jo muutaman vuoden takaa doulakurssilta. Eikä yllärit tähän vielä loppuneet. Mutti-lounaalle tuli mukaan myös Pärkän Annu, jonka kanssa olemme viettäneet aikaa yhdessä jo lapsuusvuosina. Maailma on kyllä pieni!

Tanja kutsui meidät tutustumaan Sievin ruokaperinteeseen, ja pian pöytään ilmestyi paikallinen perinneruoka – mutti. Mutti on Sievissä tunnettu perinneruoka, ja siitä on tullut niin tärkeä osa paikallista kulttuuria, että sen ympärille on syntynyt oma tapahtumansa, Muttimarkkinat, joka kerää kesäisin tuhansia vieraita paikkakunnalle. Tanja kertoi meille, miten muttia valmistetaan – ja ehkä vielä tärkeämpää, miten sitä syödään. Kattilassa odottava mutti aiheutti heti hymyä huulille.

"Tämähän näyttää vähän keskeneräiseltä taikinalta."

Jokainen otti lautaselleen sopivan annoksen. Keskustelu alkoi heti. Joku vertasi makua ohrarieskataikinaan, yksi pojista totesi että "tämä vähän niin kuin haluaisi olla purkkaa". Vertailimme myös aiemmin Muhoksella maistamaamme juustokeittoa – ja kyllä tämä sen voitti! Ideoita alkoi lentää pöydän ympärillä: voisiko muttia syödä vaikka ruisleivän kanssa, riisin kera tai jopa jäätelön seurana?

Maistelun jälkeen Tanja kertoi meille lisää mutin historiasta ja siitä, miten vahvasti se kuuluu Sievin paikalliseen identiteettiin. Pojat kuuntelivat ihmeissään tarinaa Muttimarkkinoista ja siitä, miten tuhansia ihmisiä kokoontuu kesäisin Sieviin juuri tämän perinneruoan ympärille.

Se onkin yksi meidän seikkailujen parhaista puolista: paikkakuntiin tutustuminen ei tapahdu vain nähtävyyksien kautta, vaan ihmisten, tarinoiden ja paikallisen ruoan kautta. Ja tällä kertaa Sievissä se tarkoitti yhtä asiaa – mutin maistelua hyvässä seurassa. Olipa meillä hauskaa.

Mahat täynnä muttia jatkettiin seikkailua Sievin kunnantalolle, jossa tutustuttiin paikkoihin. Kiitos Tanja Ja Annu kivasta aamupäivästä kanssanne!

Nyt sitten vuorossa nestekaasuletkun vaihto. Ja sehän tarkoittaa sitä, että meidän on ajettava Ylivieskaan mutka vaihtamaan se. Procaravanille aamulla soitto ja onnistui ajanvaraus. Pikku mutka seikkailupäivään, mutta tarvittu. Käytiin vaihtaa letku ja sitten takaisin Sieviin seikkailua jatkamaan - kaikkihan tässä on osa tätä seikkailua.

Kurvattiin suoraan Sievin kylällä toimivaan kenkäkauppaan, jotta lapset pääsee näkemään, minkälaisia kenkiä täällä Sievissä valmistetaan. Sitten vielä #somekiven jättö. Sehän onnistui helposti vilkuttavan tiikerin juurelle. Sievin hyväntuulisin ja aina moikkaavalle ystävälle! 

Kiitos Sievi - olit mahtavaa seuraa! Me jatketaan matkaa Toholammille!

Takaisin PAIKKAKUNNAT-sivustolle