Raahe
91/309
Somekivi: Pakkahuoneen museo
Raahe sijaitsee Perämeren rannalla ja se on muutes Suomen ensimmäinen purjelaivakaupunki. Tiesitkös sitä? Kreivi Pietari Brahe perusti nimeänsä kantavan kaupungin vuonna 1649 kaupankäynnin edistämiseksi, eli paikalla on historiaa. Siellä asustelee se reilu 20 000 asukasta, eli ihan hyvän kokoinen paikkakunta. Raaheen on liittynyt niin Pattijoki, kuin Vihanti, eli kuntaliitoksia on sielläkin suunnalla tehty. Me ei tällä kertaa seikkailtu kuin Raahessa, vaikka saatiin todella paljon kivoja vinkkejä myös muualle. Next time <3. Ja retket, ois ollut kiva veneillä Taskuun tai yöpyä luotsituvassa, mutta ei onnistunut tähän seikkailuun. Next time <3. Mutta koettiin me silti siellä kivoja juttuja. Ja ensiksi ... me mentiin kauppaan, ostettiin evästä ja lähdettiin etsimään puistoa, jonne parkataan piknikille. Niin me löydettiin Raatihuoneen leikkipuisto - lapset meni leikkimään ja me jäätiin tekee ruokaa. Tehtiin kanawrappejä - niin hyviä!
Raatihuoneen leikkipuiston vieressä on Pakkahuoneen museo. Toinen mielenkiintoinen museo olisi ollut Kruununmakasiinimuseo, koska siellä on MAAILMAN vanhin sukelluspuku! Mut me valittiin Pakkahuoneen museo, koska Braikun isoisä on ollut merimies...joten lähdettiin tutkimaan merimiehen jälkiä. Jätettiin #somekivi Pakkahuoneen museon kylkeen ja sisälle mars!
Pakkahuoneen museo
Museon kokoelmat koostuvat pääosin 1800-luvulla lahjoitetuista esineistä, joita merenkulkijat toivat kaukomailta: luonnonihmeitä, matkamuistoja ja käyttöesineitä. Siellä oli jos minkälaista muistoa - ja voi vaan kuvitella, miten innoissaan paikalliset ovat olleet, kun ovat nähneet mereltä tulijat aarteitten kanssa! Siel oli myös vanhoja rahoja, ulkomailta tuotuja sekä suomen markkoja. Lapset oli aivan ihmeissään kun sanoin niille, et nuita rahoja äiti on käyttänyt. "Mitä, ootko sä niin vanha"...hahaa!
Pakkahuoneessa oli myös yks mielenkiintoinen huone. Siellä on esillä harvinainen kokoelma Mikael Baltin puuveistoksia, jotka oli alun perin valmistettu Raahen vanhaan puukirkkoon 1600‑luvulla. Joskus 1800-luvulla ne luokiteltiin "mauttomiksi" ja "rumiksi", niin ne vietiin jonnekin varastoon piiloon. Ne oli tuon ajan maun mukaan liikaa koristeellisuudessaan ja tyylissään ja se ei sopinut luterilaisen kirkon pelkistettyyn tyyliin. Vuonna 1908 Raahen vanha kirkko tuhoutui tulipalossa. Koska veistokset eivät olleet enää kirkon sisätiloissa käytössä vaan piilossa, ne säästyivät tulen tuholta - ja nykyisin ne ovat... "arvokkaita". Aika hauska, eikös?
Pakkamuseossa oli myös koru, johon oli sisällytetty hiuskiehkura. Sekä ikkuna, jossa oli nimikirjoitus ja keisari Aleksanteri I:n nimi. Ja tämä on tosi mielenkiintoinen tarina, niin haluun kertoa sen.
Keisarin vierailu Raahessa — syyskuun 2. päivä 1819 - Raahen kaupunki valmisti vierailua huolellisesti: sillat ja aidat korjattiin, talot maalattiin – jopa siat ja lehmät siirrettiin pois kaupungista, jottei ne häiritsisi keisaria. Saapuessaan keisari ylitti kaupunginportin hevoskyydillä ja hänen saavuttuaan häntä tervehti musiikkiesitys – mutta ei aivan onnistunut: Pianosta soitettiin Napoleonia ylistävä marssi, mutta onneksi keisari nukkui, niin siitä ei tullut ongelmia. Majapaikaksi valikoitui etuoikeutetusti raatimies-kauppias Johan Friemanin talo. Talon emäntä ja neljä tytärtä tulivat valkoisissaan tervehtimään keisaria, jonka kerrotaan suutelleen nuorimman tytön, kolmevuotiaana, otsakiehkuraa. Juuri kyseinen kiehkura on punottu korun muotoon ja on Pakkahuoneen museossa esillä. Tarinoiden mukaan keisari ihaili syvästi talon vanhinta tytärtä ja antoi lahjaksi timanttisormuksen. Sillä timanttisormuksella tytär on kirjannut nimensä ja keisari Aleksanterin nimen ikkunaan ja tämä ikkuna on myös näytillä museossa.
Ilta tuli, niin ajettiin ystävien luokse iltaa viettämään. Oli niin ihanaa käydä uimassa ja syödä hyvin sekä tietenkin...jutella! Sieltä huristeltiin eräälle parkkipaikalle (puskaparkkiin), meren läheisyyteen nukkumaan... ja nukuttiin hyvin. Onneksi, koska seuraava päivä oli taas aktiivinen seikkailupäivä Raahessa!
Uuteen päivään ja uuteen seikkailuun. Aamulla sovin Kummituksia ja kummajaisia -kierroksen Raahen matkailuoppailta ja sitten lähdettiin huristelemaan kohti kaupunkia. Ajeltiin kaupunkia ristiin rastiin, kuten näkyy aika perustylsää, paitsi Vanha kaupunki oli super siisti! Mut hei, Raahe on siitä erikoinen, että siellä on Rautatieasema, mutta sieltä ei pääse junalla minnekkään :) kuultiin sekin tarina - ko pittäähän se olla, jottei jää kehityksestä jälkeen, vaikkei junan junaa kulje #historianhavinaa . Huristeltiin ehkä koko seikkailun tähän mennessä upeimman liikenneympyrän ympäri, parkattiin kirkon läheisyyteen seikkailuauto ja lähdettiin lounaalle.
Mentiin Langin Kauppahuoneelle lounaalle, kaupungin yksi suosituimmista lounaskahviloista. Kahvilan sisustus ja työntekijöiden vaatetus ovat sävy sävyyn, oikein tunnelmallinen paikka. Otettin buffetlounas ... ja maistui! Sitten vielä lahjatavaranurkkauksen tutkailua, paljon kaikkea kivaa Raahe - juttua. Jälkiruokakahvit hörpittiin Langin puutarhassa samalla, kun juteltiin Raahen Seudun toimittajan kanssa. Puutarhaa valmisteltiin iltapäiväkonserttia varten ja sinne alkoi lipua ihmisiä. Langissa muuten voi myös yöpyä, eli seuraavalla kerralla kun tullaan Raaheen, ollaan varmasti täällä yötä!
Kummituksia ja kummajaisia -kierros
Opastetut kaupunkikierrokset ovat aivan huikeita, kun niihin on sisällytetty jotakin erikoista. Meidän perhe RAKASTAA kaikkia jännitystarinoita, kummituksia, ja vähän "outoja juttuja", mitä enemmän erikoisia tarinoita on sekoitettu puheeseen, sitä paremmin jää mieleen! Suosittelen todella ottamaan opaskierroksia, pienillä mausteilla! Meillä oli aivan ihana opas, jonka kanssa kuljimme eri talojen luokse ja kuultiin tarinoita sekä hänen omia kokemuksia 'virallisen tiedon' rinnalla. Raahenkin vanhan kaupungin jokaisella talolla on joku tarina ja ehkäpä vielä joku erikoinen tarina, en aio niitä teille kertoa, koska teidän on mentävä kokemaan tämä kierros itse! Mutta kerroin yllä jo tarinan keisari Aleksanteri 1:n vierailusta, joka kuultiin opaskierroksella...ja olihan niitä, paljon muitakin! Päätettiin meidän kierros itse Brahe-patsaan luokse. Herra, joka teki Raahesta Raahen.
Raahessa on myös Suomen pisin seinä, ja unohdettiin täysin ottaa kuva siitä... joten sinunkin on mentävä Raaheen katsomaan sitä :). Sit löydettiin itsemme liikennepuistosta. Meidän hurjastelijapojat joutui ensiksi ajotestiin ja fiksusti vastailivat ja nyökkailivät, että kun kysyttiin saako ohittaa tai keulia :) meidän pikkuprinsessatkin pääsi ajamaan ja olivat niin onnellisia. Mut joo...kyl siellä saatettiin keulia.
Viimeisenä meillä oli yritysvierailu viidakkoon, nimittäin
Makuviidakko
Makuviidakko on raahelainen yritys, joka pakastekuivaa..... mm. KARKKIA, HEDELMIÄ ja MARJOJA! Ei oltu koskaan ennen kuultukaan tälläisestä, joten tää oli todellinen tutkimusmatka makujen viidakkoon! Opittiin mitä on pakastekuivaus. Siinä vesi poistetaan kylmässä tyhjiössä, jolloin maku, väri ja vitamiinit säilyy, mutta paino kevenee – täydellistä retkille tai naposteluun ilman lisäaineita (nyt puhutaan hedelmistä ja marjoista!). Jokaisen tuotteen kuivatusaika on eripituinen, joten täytyy vain tehdä jotta oppii. Maisteltiin mansikoita, tomaatteja ja erilaisia karkkeja - ne oli kaikki NIIIIN KEVYITÄ! Tutustuttiin myös retkiruokiin...ja inspiroiduttiin, miten helppoa tai oikeastaan kevyttä matkaruokaa on tarjolla. Ja kaikki ovat gluteenittomia. Lähdettiin kädet täynnä herkkuja ja ruokaa, ihan ihmeissämme. Heti testattiin, ja meidän lempparikarkeiksi tuli: Asfalttiviidakko, Colala ja Pieni Hedelmämyrsky. Retkiruoat testataan myöhemmin retkellä! Tää oli todellinen makuviidakko. KIITOS!
Sit olikin aika jatkaa seikkailua ... nimittäin Siikajoki kutsuu jo meitä!
Takaisin PAIKKAKUNNAT-sivustolle.