Parikkala

70/309

Somekivi: Parikkalan juna-asema

Mitäs mielenkiintoista löydämme toisesta itäisen rajan kunnasta, Parikkalasta? Ajelimme tänne suoraan Rautjärven seikkailusta, sillä nämä paikkakunnat sijaitsevat ihan vierekkäin. Parikkalassa asustaa hieman yli 4000 ihmistä, ja meille tämä paikkakunta oli tuttu ainoastaan juna-asemalta :) eli tiesimme siitä melko vähän – oikeastaan ei juuri mitään.

ILOISEN PÄSSIN MAALAISPUOTI

Pysähdyimme heti aamukahville Iloisen Pässin maalaispuotiin, joka sijaitsee aivan 6-tien varrella. Sieltä saa ruokaa, kahvia ja voi tehdä pieniä ostoksia, kuten paikallisia tai kotimaisia tuotteita. Ja tietenkin, kuten nimestä voi arvata, paikalla on myös pässejä, joita lapset riemuiten lähtivät heti katsomaan. Hiekkalaatikollekin löytyi heti käyttäjät. Sisällä meitä toivotti lämpimästi tervetulleiksi Terhi työntekijöiden kanssa, ja pian kävi selväksi, että paikan ykköstuote on biisoniburgeri. Tällä kertaa nautimme kahvit, viinerit ja jäätelöt, mutta seuraavalla kerralla kun lounasaikaan ohi ajelemme, niin pysähdymme varmasti maistelemaan niitä biisoniburgereita!

Paikka on ehdottomasti lähiruoan ystävien mekka, ja valikoimasta löytyi vaikka mitä erilaista ruokatarviketta ja matkamuistoa lahjapuodista. On todella hienoa päästä kokemaan paikkoja, joissa paikalliset tuotteet ja käsityö näkyvät, ja asiakkaita palvellaan suurella sydämellä. Tämäkin paikka on tullut useasti nähtyä ohiajaessa, mutta tämän käynnin jälkeen ei voi enää vaan ajaa ohi, on pysähdyttävä uudelleen ja uudelleen! Kiitos Terhi kahveista ja jäätelöistä!

PATSASPUISTO

Vain 1.5km Iloisen Pässin maalaispuodista sijaitsee mielenkiintoinen ja huomiota herättävä Patsaspuisto. Muutama taideteos näkyy myös 6-tielle ja voi ajatella et joku on vaan koristellut pihaansa, mutta tiedoksi vain... kun puistoon astuu sisään niin tulee yllättymään! Näin kävi meille!

Jos olet koskaan miettinyt, kuinka monta patsasta mahtuu yhteen puistoon, niin vastaus on: huikeat 560! Ja nämä eivät ole mitään tavallisia patsaita – täällä ei näe tylsiä marmoriheimoja tai perinteisiä muotokuvia. Ei, Rönkösellä on oma, ainutlaatuinen näkemyksensä, ja hänen luomuksensa vievät taiteen aivan uudelle tasolle.

Puisto avautuu edessäsi kuin salaisuuksien maailma, joka tuntuu vain laajenevan ja syvenevän, mitä pidemmälle kuljet sen siimekseen. Rönkösellä on ollut selkeä visio siitä, että patsaat eivät ole vain kauniita esineitä, vaan ne puhuttelevat, herättävät tunteita ja avartavat ajatuksia. Puistossa on kaksi suurta teemaa: joogapuisto, joka huokuu rauhaa ja harmoniaa, sekä lasten patsaspuisto, joka sykkii elämän iloa rumpalipatsaan tahdissa. Ja näiden lisäksi puistossa on lukematon määrä muita ainutlaatuisia veistoksia, jotka kertovat omia tarinoitaan.

Tämä paikka on kuin oma pieni universuminsa, jossa taide ja huumori kulkevat käsi kädessä. Toiset patsaat hymyilevät sinulle, toiset näyttävät siltä, että niillä on jotain salattavaa. Onko niissä piilevää mystiikkaa, joka kutsuu tutkimaan ja pohtimaan? Paikka tuntuu heräävän eloon eri tavalla vuodenajasta ja kellonajasta riippuen – kesäaamuna se oli jo riittävän kiehtova meidän poppoolle.

Puisto on kuin aarrearkku, täynnä tarinoita, jotka odottavat tulevansa löydetyiksi. Jokaisella patsalla on oma persoonallinen vivahteensa, ja ne vievät sinut matkalle läpi tunteiden ja ajatusten. Jos kaipaat seikkailua, kulttuuria ja taiteellista inspiraatiota, suunnista ehdottomasti Veijo Rönköselle ja hänen patsaspuistoonsa. Viime vuonna täällä oli käynyt yli 50 000 ihmettelijää. Tämä kokemus on jotain, jonka et varmasti unohda!

No niin, olisiko sitten aika mennä Parikkalan keskustaan ja tapaamaan kunnanjohtaja lounaan merkeissä. Hurautettiin kunnantalolle ja voi makeus sentään miten hienolla paikalla se sijaitsi - urheilukentän kanssa. Ei varmaan missään oo niin hienoo paikkaa urheilla kuin Parikkalassa! Lähdettiin yhdessä kunnan porukan kanssa lounaalle Parikkalan juna-asemalle, jossa sijaitsi Bar & Cafe Assa. Siellä huudettiin myös Parikkala, ja jätettiin #somekivi juna-aseman portaille. Pizzalounas oli todella maittavaa - pojat sanoikin et niin pehmeä pohja. Kiitos Parikkalan kunta lounaasta sekä upeista kehityskeskusteluista lounaan yhteydessä! Oli todella antoisaa. 

Pysähdyttiin vielä kylän S-marketissa ostamassa illaksi grillattavaa, leikittiin hetki kylän leikkipuistossa ja sitten ajeltiin vielä takaisin urheilukentälle, jossa lapset otti juoksukisoja ja me ihmeteltiin luonnon kauneutta. Urheilukentän vierellä kulkee 2km harjureitti, jota pitkin pääsee uimaan suositulle Likolammen uimarannalle. Tällä kertaa me jätettiin sateen takia uimareissu tekemättä ja lähdettiin suuntaamaan kohti seuraavaa kohdetta, Uukuniemeä.

Matkalla kuitenkin pysähdyttiin parissa paikassa. Ensimmäinen stoppi oli Kyläkauppa Röksä, Suomen vanhin kyläkauppa! Ai että miten symppis paikka! Seikkailussa parasta on juuri nämä kohtaamiset ihmisten kanssa...ja tällä kertaa kaupan yrittäjän kanssa - niin mahtava! Sieltä ajeltiin sitten Saaren Pump Track-radalle, joka oli vähän aikaa sitten valmistettu. Oli se muuten komea! Kyllä on paikallisilla lapsilla hyvät pelipaikat!!!

"On paikkoja, joissa kannattaa käydä – ja sitten on paikkoja, joissa täytyy käydä."

Papinniemen Camping

No mutta... nyt oli aika ajella Parikkalan pohjoispäähän, Uukuniemeen, jossa sijaitsi majapaikkamme Papinniemen Campingillä. Ja ei ole paikasta valittamista. Huh hei - mikä mesta! Papinniemen Camping tarjosi upeat puitteet ja sitten vielä ystävät sattui olemaan kaikista maailman paikoista just Uukuniemellä, niin voiko paremmin käydä- mahtava hetki upeilla hiekkarannoilla, saunan löylyissä, kodassa hyvällä ruoalla ja ystävien kanssa! Suomen kesäyö. Vesi. Sauna. Ruoka. Elämä tässä ja nyt.

Kotimatkalla oli vielä tarkoitus pysähtyä Biisoniareenalla lounaalla. Se on paikka.... keskellä ei mitään, mutta siellä odotetaan ruokaa jonoksi asti! Paikka oli harmillisesti kiinni aamupäivällä, joten tämä paikka jää vielä odottamaan seuraavaa käyntiämme! Pysähdyttiin kotimatkalla kuitenkin Kesälahdella Matamin Lumossa, joka tuli viime kesän seikkailuissa tutuksi. Sieltä haettiin kahvit ja jättipullat - ja löytyi pieni muistokin - just meidän näköinen koti

Takaisin PAIKKAKUNNAT-sivustolle.