Oulainen

128/309

Somekivi: Oulaisten lukio

Niin vaan huristeltiin seuraavaan kohteeseen – Oulaisiin. Tämä noin 6800 asukkaan paikkakunta yllätti meidät kyllä positiivisesti.

Oulaisten lukio

Ajoimme suoraan Oulaisten lukiolle, johon jätimme myös meidän tutun #somekiven. Ja tässä kohtaa saatatkin miettiä, että miksi ihmeessä lukioon? No siksi, että meidät oli kutsuttu sinne tapaamaan oppilaita.

Pääsimme kertomaan meidän seikkailuprojektista, juttelemaan kotikoulusta ja vaihtamaan ajatuksia nuorten kanssa. Paikalle tuli myös paikallislehden toimittaja, jonka kanssa vaihdettiin kuulumisia hetki. Sillä välin kun minä olin haastattelussa, lapset olivat löytäneet lukion karkkikioskin. Ja siellä oli muuten aika hauska erikoisuus: karkkia pystyy ostamaan kolmen euron setelillä, joka käy vain Oulaisten lukiossa. Sitten siirryttiin oppitunnille, ATK-luokkaan. Siellä odotti meille aivan uusi kokemus.

Pääsimme tutustumaan laserleikkaukseen ja 3D-tulostukseen. Opettaja esitteli, miten laitteet toimivat ja miten niillä suunnitellaan ja valmistetaan erilaisia esineitä. Ja mikä parasta, pääsimme kokeilemaan sitä itsekin. Suunnittelimme tietokoneella kuvan meidän seikkailuautosta, joka sitten leikattiin laserilla. Ja tadaa – siitä syntyi pieni puinen koriste. Nyt se roikkuu meidän seikkailuauton avaimenperässä muistuttamassa tästä päivästä.

Meillä oli todella mukava vierailu Oulaisten lukiossa. Oli hienoa jutella niin opettajien kuin opiskelijoiden kanssa ja vaihtaa ajatuksia elämästä, oppimisesta ja seikkailuista. Toivottavasti meidän vierailusta jäi heillekin hyvä fiilis – meille ainakin jäi.

Sitten olikin aika lähteä tutkimaan Oulaisten kyläraitti. Ensimmäiseksi suunnattiin Oulaisten kirkolle, joka on komea, punainen puukirkko. Sieltä ajeltiin Cafe Herkutella - kahvilaan hakemaan kahvit. Poikettiin huoltoasemalla syömässä hampparit ja lopulta laskeuduttiin uimahallin pihaan ja lähdettiin uimaan! Sitten Salesta vielä iltapala ja kohti majapaikkaamme.

Törmänhovi

Oulaisissa vietimme pari yötä paikassa nimeltä Törmänhovi. Jo pihaan saapuessa huomasi heti, että kyseessä ei ole ihan tavallinen majapaikka. Edessä seisoi iso ja jyhkeä rakennus, jonka seinissä tuntui olevan vuosikymmenten, oikeastaan yli sadan vuoden historia. * majoitus saatu

Törmänhovin rakennus valmistui alun perin köyhäintaloksi vuonna 1916, ja myöhemmin sitä laajennettiin kiviosalla vuonna 1938. Vuosien varrella rakennuksessa on ehtinyt toimia monenlaista: vanhainkoti, sotasairaala ja kunnansairaala. Sodan jälkeen sinne perustettiin myös synnytysosasto, jossa syntyi ennätysvuonna 1948 lähes 300 lasta.

Kun ajattelee sitä kaikkea elämää, jota näissä seinissä on vuosikymmenten aikana eletty, tuntuu aika erityiseltä saapua tänne itsekin yöksi. Nykyään rakennus toimii majoitus- ja tapahtumapaikkana.

Me majoituimme yläkerran huoneissa, ja meillä oli käytössä kolme huonetta sekä pieni kitchenette, jossa oli kätevä pitää ruokatarvikkeita jääkaapissa ja valmistella ilta- ja aamupalat. Rakennus ei ole mikään uusi tai moderni hotellitalo, mutta juuri siinä oli oma viehätyksensä.

Huoneet olivat tilavat ja mukavat, ja koko porukka mahtui hyvin nukkumaan. Se tuntui myös hyvältä, että Oulaisten seikkailun ajan meillä oli sama majapaikka kahden yön ajan. Se toi pienen hengähdyksen jatkuvaan liikkeellä oloon. Törmänhovi sijaitsee myös Wanhan Voiman alueella, joka on muutenkin mielenkiintoinen paikka tutustua paikalliseen historiaan ja perinteeseen.

Wanha voima

Heti herättyämme tapasimme Tuulan Törmänhovin ala-aulassa ja seikkailu Wanhan voiman - alueelle alkoi! Paikkaa ylläpitää Veteraanimoottorikerho, ja koko alue on kuin aikamatka menneisiin vuosikymmeniin.

Wanhan Woiman toiminta keskittyy erityisesti vanhoihin voimakoneisiin, maamoottoreihin ja työkoneisiin sekä erilaisiin vanhoihin ajoneuvoihin ja kulkuvälineisiin. Samalla siellä vaalitaan myös perinnerakennuksia, perinnetöitä ja vanhaa suomalaista elämäntapaa. Alueelle on tuotu useita vanhoja rakennuksia, jotka on sisustettu täyteen tavaroita menneiltä vuosikymmeniltä. 

Tuula otti meidät naiset mukaan. Me naiset viihdyimme pitkään vanhoissa rakennuksissa – erityisesti koulussa, kaupassa ja kodeissa. Sillä välin miehet veivät pojat tutkimaan halleja, joissa oli maamoottoreita, koneita ja kaikenlaisia vanhoja laitteita. Siellä riitti ihmeteltävää ja tutkittavaa pitkäksi aikaa. Pojat sanoikin, että oli tosi mielenkiintoista. "Meidän opas oli ihan innoissaan!" - sanoivat. 

Paikka herää kunnolla eloon erityisesti Wanhan Woiman päivillä, joita järjestetään joka kesä. Silloin koko alue täyttyy koneista, ihmisistä ja perinteistä. Mut meille tämä oli spesiaalia. Me päästiin kokemaan tämä kaikki keskellä talvea, privaatti vierailulla. YAY, kiitos!

Piipsjärvi26 tapahtuma

Oulaisten Piipsjärvellä järjestetään vuosittan tapahtuma, jonne me päästiin osaksi tänä vuonna. Sinne rakennettiin myös Suomen suurin jääsauna ja kokonainen saunamaailma. Eliel pääsi heti töihin, pilkkomaan puita saunoihin! Jäälle oli tehty kävelyreitti järven yli ja matkan varrella oli vaikka mitä tekemistä. Otettiin kaksi potkuria mukaan, joilla huristeltiin jäällä. Lapset pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan kelkkailua, pojat kävi hiihtämässä, ja hyvinhän se sujui. Päivän päätteeksi kävivät hakemassa voittoaikavoitot! Onneksi olkoon! 

Paikan päällä pääsi ratsastamaan, nauttimaan elosta jäälautan päällä ja arvuuttelemaan, paljon jäälautta painaa. Siellä oli myös jäänveistäjä, mutta sai myös itse tehdä jääveistoksia. Pysähdyttiin syömään sekä huristeltiin kelkkakyydillä. Täytyihän meidän myös morjestaa saunatonttua. Lopuksi päädyttiin Piipsjärven vanhalle koululle vielä pelailemaan ja piirtelemään sisätiloihin. Päästiin valitsemaan myös piirustuskilpailun voittaja! Olipa superhauska, aktiivinen päivä. Mahtavat tälläiset kylätapahtumat! 

Ilta vierähti sitten ystävien luona, syötiin hyvin ja pojat löysi itsensä mistä muualtakaan, kuin jääkiekkokaukalosta. Kiitos Oulainen - me ollaan valmiita jatkaa matkaa kohti Sieviä!

Takaisin PAIKKAKUNNAT-sivustolle.