Maalahti

114/309

Somekivi: Yttermalax Skola

Maalahti kutsui seuraavaksi seikkailuun! Tämä rannikkokunta sijaitsee aivan Vaasan kupeessa, ja siellä asustelee reilut 5 000 asukasta. Maalahdesta tuli heti vähän samanlainen fiilis kuin monesta muusta isomman kaupungin naapurikunnasta – paikka, jonne muutetaan rauhan, luonnon ja hyvien lähipalvelujen äärelle.

Me saatiin Maalahdesta pari vinkkiä, joista toinen oli Bergön saari – Merenkurkun maailmanperintöalueeseen kuuluva upea luontokohde. Päätettiin kuitenkin säästää se Mustasaari-seikkailuun, jotta voimme tutustua kunnolla koko Merenkurkun alueeseen kerralla.

Ensimmäisenä Maalahteen saavuttuamme suuntasimme meren rantaan, jossa sijaitsee Merenkurkun venemuseo, meille toinen kerrottu vinkki. Harmiksemme ovet olivat kuitenkin kiinni – meillä oli vanhaa infoa aukioloajoista. No, eipä siinä auttanut muu kuin jatkaa matkaa ja ajella Maalahden keskustaan tutustumaan kylän menoon.

Huristeltiin pitkin kylänraittia, käännyttiin risteyksistä sinne tänne ja ihasteltiin kauniita rakennuksia. Eräs upea talo sai meidät pysähtymään – mikä ihme tuo on? Hetken päästä oltiinkin Maalahden kirkolla, ja arvatkaapa mitä siellä bongattiin? Kyllä vain – vaivaisukko! Se on jo muodostunut meille omaksi seikkailumerkiksi täällä pohjanmaalla, joka ilahduttaa joka kerta, kun sellaisen löydämme.

Paluumatkalla päätettiin kokeilla toista reittiä – ja juuri silloin lasten silmät kirkastuivat. "Katsokaa, kenttä! Mennään tuonne!" huusi poikajengi. Ja niinpä parkkeerasimme auton koulun pihaan, jossa oli täydellinen pelikenttä. Pojat lähtivät heti pallon perään, tytöt juoksivat leikkimään ja me muut aloimme kokkailla iltaruokaa seikkailuautossa.

Tunnelma oli taas juuri sellainen kuin parhaissa hetkissä – yksinkertainen, lämmin ja täynnä energiaa.
Kentälle jätettiin myös meidän #somekivi, koska poikien mielestä juuri tällaiset paikat ovat parhaimpia: ne, joissa saa liikkua, nauraa ja hikoilla yhdessä.

Maalahti:  ei suuria nähtävyyksiä, mutta juuri sitä arkista iloa, jota seikkailu usein on. Ja kun hiki oli pyyhitty ja vatsat täynnä, oli aika jatkaa matkaa kohti Vaasaa.

Takaisin PAIKKAKUNNAT-sivustolle